Hento kuin huokaus

Helsingin Yliopistomuseon uuden näyttelyn (Löytöjä) avajaiskutsu ilahdutti minua suuresti. Näyttelyssä tulee olemaan esillä Olgan aivan mahtava omakuva, joka oli päässyt jo mukaan kutsuun. Näyttelyn avajaispuheen pitää professori emerita Riitta Konttinen, joten minua harmittaa entistä enemmän, etten pääse paikalle avajaisiin. Näyttely on museossa esillä 29.3.2012-18.2.2013, joten ehdin kyllä onneksi käydä katsomassa sen.

Avainsanat: Helsingin yliopistomuseo, Riitta Konttinen

Koko Gummeruksen ja Krookin suku oli poliittisesti aktiivista. Olgan veljen, Herman Gummeruksen vuonna 1935 kirjoittama kirja “Aktiivisilta taisteluvuosilta” on erittäin mielenkiintoinen kuvaus aikansa poliittisesta aktivismista. Ohessa otteita kirjasta:

Helmikuun manifesti vaikutti meihin nuoriin kuin raikuva sotatorven toitotus. Isänmaa kutsui meitä, me emme voineet emmekä saaneet seistä toimettomina, meidän velvollisuutemme oli kansalaisina astua vastarinnan riveihin. Me tahdoimme tehdä jotakin. Mutta mitä? …

Olimme yksimielisiä siitä, että attentaattien ensi sijassa piti kohdistua pahimpiin niistä suomalaisista, jotka olivat antautuneet Bobrikovin palvelukseen. Ensimmäiseksi uhriksi valitsimme huutoon tulleen poliisikomisario Leo von Grossin, joka oli erityisen vihattu nuorten keskuudessa sen vuoksi, että hän oli entinen uusmaalainen ylioppilas. …

Niin tapahtui, että eräänä pimeänä lokakuun iltana kaksi maisteria ja yksi ylioppilas revolvereilla aseistettuina seisoivat sen Uudenmaankadun talon ulkopuolella, missä von Grossa asui, vakaassa aikomuksessa kylmästi ampua kuoliaaksi tuo heittiö, jos hän tuli ampumalinjaan. Sydämemme tykyttivät ankarasti. Pakenemista varten, sitten kun teko oli tehty, olimme tehneet erinäisiä suunnitelmia, luultavasti aivan liian puutteellisia, jotta ne olisivat voineet onnistua. Mutta rangaistava ei näyttäytynyt; pahat voimat vartioivat nähtävästi häntä, niin kuin hyvä meitä. Uskaltanen tunnustaa, että sanoessani hyvää yötä taistelutovereilleni yrityksen senkertaisen sikseen jääminen nosti rinnastani helpotuksen huokauksen. …

Olen kuitenkin muistavinani, että jo sitä ennen olimme tulleet siihen päätökseen, että Bobrikovin kimppuun käytäisiin hänen tavallisilla kävelyillään kaupungin kaduilla. Mutta hän ei koskaan kulkenut yksin, vaan häntä seurasi aina vähintäin puolen tusinan henkilön suuruinen seurue sekä vahva poliisivartio. Tällaisissa olosuhteissa oli hyvin vaikeata saada kuolettavaa luotia häneen osumaan. Helpompaa ja varmempaa tuntui olevan saada pommi osumaan häneen ja hänen seurueeseensa. Mutta miten hankkia tällainen pommi? …

En milloinkaan unohda sitä tuntia, jonka vietin Yliopiston kirjaston lukusalissa klo 10:nestä klo 11:toista kesäkuun 16 päivänä. Luulin silloin, että minä olin ainoa Helsingissä, joka tiesin Eugen Schaumanin aikomuksesta. …

Etanan vauhtia kuluivat minuutit, ratkaiseva silmänräpäys lähestyi. Heti klo 11 jälkeen astui kirjastoamanuenssi Emil Hasselblatt lukusaliin ja huudahti kalmankalpeana ja vapisevin äänin:
- Bobrikov on ammuttu! Minun onnistui säilyttää mielenmalttini ja tukahduttaa huudahdukseni:
- Miten kävi Eugen Schaumannin?…

Avainsanat: Eugen Schauman, Herman Gummerus, Nikolai Bobrikov

Knut Sääfin vuonna 1893 julkaisemassa matrikkelissa “Vasa fruntimmersskola 1857-1893″ on listattu koulun oppilaat.
Olgan nimi löytyy vuoden 1888 kohdalta. Fruntimmersskola oli tuolloin viisiluokkainen, joten Olgan olisi pitänyt valmistua keväällä 1893, mutta jo syksyllä 1892 hän aloitti opintonsa Ateneumin piirustuskoulussa. Olga näyttää käyneen Fruntimmersskolaa neljä vuotta.

År 1888

Alexandrine Louise Bruun, f. i S:t Petersburg 74, studerat i Tyskland
Edith Dahlberg, f. i Åbo 74, bosatt i Närpes
Elin Elisabeth Carp, f. i Vasa 76, bosatt i Vasa
Ellen Dahlström, f. i Vasa 76, bosatt å hemorten
Olga Elisabeth Gummerus, f. i Helsingfors 76, bosett i Vasa
Signe Maria Liljeqvist, f. i Vasa 76, bosatt å hemorten
Alina Mathilda Lundén, f. i Vasa 76, bosatt i Vasa
Saimi Elisabeth Nyholm, f. i Brahestad 76, besökt hushållsskola, bosatt i Vasa
Venny Johanna Emilia v. Essen, f. i Jeppo 77, bosatt å hemorten
Ingrid Aurora Hultin, f. i Vasa 76, bosatt å hemorten
Ellen Naemi Idman, f. i Vasa 77, affärsbiträde
Maria Margareta Kruskopf, f. i Vasa 76, bosatt i Helsingfors
Anna Irène Lindqvist, f. i Vasa 76, bosatt å hemorten
Irene Henriette Martola, f. i Mustasaari 76, bosatt i hemsocken
Nanny Pontán, f. i Helsingfors 76, bosatt i Vasa
Edith Maria Pontán, f. i Helsingfors 76, bosatt i Vasa
Sigrid Maria Rehnström, f. i Vasa 77, bosatt å hemorten
Elsa Suoma Sandelin, f. i Kronoby 77, bosatt i Malaks
Ines Aina Elina Snellman, f. i Suomussalmi 76, bosatt i Ylistaro

Avainsanat: Vaasa, Vasa Fruntimmersskola

Päätin ottaa kerralla työn alle koko Gummeruksen perheen Vaasan vuosien tutkimisen. Kiinnostuksen kohteekseni nousi samalla Olgan tädit Augusta Krook ja Anna Krook. Olen aikaisemmin tutustunut kahteen Anna Krookin kirjoista. 

Katselin jo Augusta Krookin kirjaa Mitt Helsingfors nettiantikvariaatista, sillä sitä ei ollut tällä hetkellä helposti saatavilla pk-seudun kirjastoissa, mutta viime hetkellä päätin tarkastaa piskuisen Sipoon kirjaston tietokannan ja voilá, siellähän se oli Augusta Krookin Mitt Helsingfors – odottamassa lainaajaansa aikuisten varastossa. Lainattuani kirjan heti seuraavana päivänä totesin sen niin hyväksi, että muutaman sivun kopioiminen olisi pisara meressä. Päätin tilata kirjan itselleni samaisesta antikvariaatista, mutta yhden päivän aikana kirja oli ehdittykin myydä. Muutaman minuutin googlettaminen kannatti ja onnistuin löytämään sen myynnissä myös toisessa nettiantikvariaatissa ja vielä edullisemmalla. Nyt odotellaan postissa omaa kappaletta Mitt Helsingfors –kirjasta, sitä ennen saan onnekseni lukea Sipoon kirjaston kappaletta.

Samalla kirjastokäynnillä lainasin Herman Gummeruksen kirjoja Sipoosta ruotsinkielellä, mutta taidan käydä vielä naapurikylän Porvoon kirjastossa lainaamassa samat kirjat suomeksi – siellä nekin odottelevat lainaajaansa varastossa. Sipoon ja Porvoon kirjastot ovat uskomattoman hyviä ollakseen näinkin pieniä kirjastoyksikköjä!

Ihan kaikkea ei sentään Itä-Uudeltamaaltakaan löydy. Krookin satu- ja runokirjoja ei kokoelmissa ole, niiden takia joudun tekemään lukusalireissun Kansalliskirjastoon. Kaksi kirjoista on kuitenkin Pasilan kirjavarastossa ja nämä sain tilattua (varausmaksua vastaan) Tikkurilan kirjastoon, joka on kätevästi työmatkalla.

Pasilan kirjavarastosta lainaamista tutkiessani huomasin, että Pasilan kirjastossa on ”lainaa kirjastonhoitaja” –palvelu, jossa saa varata henkilökohtaisen kiireettömän ajan kirjastonhoitajan kanssa tiedonhankintaan. Olen muutenkin niin myyty kirjastojen palveluihin, että täytyypä käydä testaamassa tuo lainattava kirjastotätikin!

Avainsanat: Anna Krook, Augusta Krook

Halusin saada käsiini Olgan kouluvuosien taustaa selventämään Knut Sääfin kokoamat matrikkelit Wasa Fruntimmersskola 1853-1893 ja Wasa Fruntimmersskola 1893-1917.

Jäätyäni ilman tuloksia Helmet-haulla päätin käyttää jälleen kysy kirjastonhoitajalta palvelua ja sain selville, ettei näitä matrikkeleita ole edes vapaakappalekirjastoissa pääkaupunkiseudulla. Kansallisarkistossa sen sijaan on molemmat matrikkelit lukusalikappaleena. Kirjastonhoitaja kuitenkin vinkkasi, että Vaasan kaupunginkirjastossa nuo matrikkelit ovat edelleen lainattavissa ja kaukolainaan tilattavissa. Täytettyäni kaukolainalomakkeen viime viikolla sain eilen sähköpostiin tiedon, että kirjat ovat noudettavissa Sipoon pääkirjastosta. Alle viikon toimitusaika, kaukolainamaksua 3 € / kirja ja kirjat noudettavissa muutaman sadan metrin päässä kotoani. Erinomaisen helppoa ja erittäin kustannustehokasta, sillä pelkästään bussiliput Helsinkiin (Kansallisarkistoon) olisivat maksaneet enemmän. Näin saan myös ilokseni lukea kirjoja rauhassa kotona, enkä arkiston lukusalissa. Yksi kaukolainatilaus jäi vielä tulematta, kirjastonhoitajan vinkkaama Vasa Fruntimmersskolanista muutamia vuosia sitten julkaistu kirja Visst gick också du i Flickis?

Tällä kertaa (vaasalaisen) sian säkissä tilaaminen oli myös erittäin kannattavaa, sillä toinen matrikkeleista osoittautui nappitilaukseksi.

Avainsanat: Vaasa, Vasa Fruntimmersskola

Vuoden 1899 suuri adressi, eli helmikuun manifestin johdosta keisari Nikolai II:lle osoitettu, Suomen perustuslaillisten oikeuksien palauttamista koskeva kansalaisadressi, julkaistiin viime vuonna digitoituna arkistolaitoksen sivuilla.

Ajattelin viikonlopun ratoksi tutkailla adressia läpi, etsien tietenkin tutkimukseni kannalta mielenkiintoisia henkilöitä. Luin pelkästään Helsingin adressin sivuja, sillä vuonna 1899 Olga asui Helsingissä. Täyttä varmuutta minulla ei ollut, oliko Olga Pariisissa jo vuonna 1899.. joten kyseessä oli neulan etsiminen heinäsuovasta ja mahdollisesti jopa turhaan.

Monia Gummeruksen ja Ehrströmin suvun jäseniä adressista löytyikin, sekä kasapäin ns. julkisuuden henkilöitä, mm. Albert Edelfelt ja Eemil Halonen.

Vihdoin, käytyäni läpi noin 1 200 sivua nimiä onnistuin löytämään etsimäni nimet:

Olga Gummerus, fru
Olli Gummerus, målarinna
Herman Gummerus, student
Johan Gummerus, politekniker

Avainsanat: suuri adressi

Three years ago, in 2008, a painting by Olga Gummerus-Ehrström was sold in Hallands Auktionsverk, in Sweden. The painting was an oil painting, a portrait of F A Ehrström.

The painting is rather small, only 27 x 20 cm and it is a copy of an original painting by Berndt Abraham Godenhjelm.

You never know who end up reading this blog after using Google.. So, if the current owner of this painter - or someone who knows him/her reads this, please contact me hemasepp (a) gmail.com.

Fredrik August Ehrström (1801-1850) was a Finnish composer. He was Eric O. W. Ehrström’s grandfather.

I found the information about this painting from Artfact.

On ilahduttava huomata, kuinka hienoja sivustoja sukututkijat saavat aikaan. Anneli Kotisaaren sivuilla on varsin kattavia taulukkoja, joihin Olgakin osuu. Samoin Martti Strang on koonnut sukutauluja, myös Gummeruksen suvusta. Martti Strengin käyttämän Geneanet-sivuston käyttäjäystävällisyys ja visuaalisuus on ihailtavan hienoa.

Peräänkuulutan silti netiketin mukaisia käyttäytymissääntöjä. Omassa blogissani olevaa tekstiä (kohdassa Olga Gummerus-Ehrström sivun ylälaidassa) on lainattu erään sukututkijan sivuilla olevaan Olgan “tauluun”. Itse olen muistotekstin kopioinut Helsingin Sanomien muistokirjoituksesta ja maininnut lähteeni. Samaisesta lähteestä tekstiä ei ole tauluun kirjoitettu, sillä mukaan on eksynyt minun lauseeni liittyen Olgan esittelyyn. Ei se mitään, lainauksia suuntaan jos toiseen.

Jos siis haluat lainata jotain blogissa esiintyvää tekstiä tai kuvaa, mainitsethan lähteen - kiitos!

Elsa Lövegren (myöhemmin Fohström) opiskeli Olgan kanssa samaan aikaan Ateneumissa, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Vuonna1898 Olga maalasi Elsan muotokuvan, joka kuuluu nykyisin Pohjois-Savolaisen PeeÄssän kokoelmiin.

Elsa Fohströmin muotokuva, yksityiskohta

Tiedot Elsan elämästä ovat kovin vähäisiä. 1875 syntynyt Elsa Löwegren opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1892-1898, Academi Colarossissa 1913 ja Academie Modernessa 1914. Elsa oli

naimisissa tehtailija Werner Fohströmin kanssa. Internet paljastaa yhden hänen työnsä olleen myytävänä vuonna 2005 Bukowskis’lla. Työ on ollut 1909 valmistunut Rukin äärellä. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin kuuluu 1901 tehty Kirjastoamanuenssi Ingrid Walleniuksen muotokuva, josta Riitta Konttinen kirjoittaa Naistaiteilijat Suomessa kirjassa seuraavasti: Myös Elsa Lövegren (myöhemmin Fohström, 1875-1952) suoritti piirustuksenopettajan tutkinnon. Hän meni naimisiin tehtailija Werner Fohströmin kanssa ja palasi taideopintojen pariin uudelleen vasta 1910-luvulla. Hän näyttää tipahtaeen taidehistorian mustaan aukkoon samoin kuin Hanna Frelander (ei tietoa elinvuosista). Löwegrenin 1901 maalaama muotokuva kirjastoamanuenssi Ingrid Walleniuksesta on kuitenkin eräänlainen kollektiivinen muotokuva kaikista näistä itsensä elättävistä uuden aikakauden naisista: itsenäinen ja oman arvonsa tunteva.

Avainsanat: Elsa Fohström, Elsa Lövegren, Riitta Konttinen, Suomen Naistaiteilijat

C.T. Höijer oli aikansa johtava arkkitehti ja hänen kädenjälkensä näkyy edelleen lukuisissa Helsingin keskustan suosituimmissa rakennuksissa.

Vuonna 1928 Olga Ehrström maalasi arkkitehti Carl Theodor Höijerin muotokuvan, joka on kuvattuna Hertta Tirrasen kirjassa mustavalkoisena kuvana. Tämän muotokuvan sijainnista ei ole tietoa. Museopostin kyselyn perusteella se ei ole minkään suomalaisen museon kokoelmissa. Olisikohan Höijerin suvun omistuksessa?

Avainsanat: carl theodor höijer, muotokuva, Olga Ehrström